Коллектив авторов - Война во время мира: Военизированные конфликты после Первой мировой войны. 1917–1923

Анализ различных объяснений приводится в: Alapuro R. The Finnish Civil War: Politics, and Microhistory // Castren A.-M., Lonkila M., Peltronen M. (Ed.). Between Sociology and History. Helsinki, 2004. P. 130–147; Haapala P. Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914–1920. Helsinki, 1995; Herlin I. Valkoista ja punaista hulluutta: Historiantutkijan muotokuva. Helsinki, 1997; Siltala J. National Rebirth out of Young Blood. Sacrificial Fantasies in the Finnish Civil War, 1917–1918 // Scandinavian Journal of History. Vol. 31. P. 290–307; Idem. Sisällissodan psykohistoria. Helsinki, 2009.

О роли русских в белом дискурсе см.: Männinen T. Vapaustaistelu, kansalaissota ja kapina // Historica Jyväkyläensia. O. 24. Jyväskylä, 1982; Ylikangas H. Der Weg nach Tampere. Die Niederlage der Roten im finnischen Bürgerkrieg 1918. Berlin, 2002.

Об этих жарких месяцах и об углублении кризиса осенью 1917 года см.: Upton A. The Finnish Revolution; Haapala P. Kun yhteiskunta hajosi; Ketola E. Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosiaalidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917. Helsinki, 1987; Eskola S. Suomen hurja vuosi 1917 Ruotsin peilissä. Helsinki, 2010; Siltala J. Sisällissodan psykohistoria. Helsinki, 2009.

Связи между финскими социалистами и русскими были тщательно задокументированы в: Ketola Е. Kansalliseen kansanvaltaan.

Pillonen J. Vallankumous kunnallishallinnossa. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki, 1982; Rinta-Tassi O. Kansanvaltuuskunta Punaisen Suomen hallituksena. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki, 1986.

Rinta-Tassi O. Kansanvaltuuskunta Punaisen Suomen hallituksena; Carrez M. La fabrique d’un révolutionnaire: O.W. Kuusinen (1881–1918). Toulouse, 2008. T. 2.

О Шведской партии и ее роли в установлении мира в Финляндии см.: Eskola S. Suomen hurja.

Tanskanen A. Venäläiset Suomen sisällissodassa 1918 // Acta universitatis tamperensis. 1978 (русские в финской гражданской войне); Норри Т The Fate of Russian Officers // Hoppu T., Haapala R (Ed.). Tampere 1918. R 152–153.

Haapala P. Kun yhteiskunta hajosi.

Ibid.

Ehrnrooth J. Sanan vallassa, vihan voimalla. Sosialistiset vallankumousopit ja niiden vaikutus Suomen työväenliikkeessä 1905–1914. Helsinki, 1992.

Haapala R Kun yhteiskunta hajosi. S. 155–217; Harmaja L. Effects of the war on economic and social life in Finland. New Haven, 1933.

Jussila O. Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917. Helsinki, 2004; Haapala P. et al (Toim.). Kansa kaikkivaltias. Suurlakko Suomessa 1905. Helsinki, 2008; Tikka M. Kun kansa leikki kuningasta. Suomen suuri lakko 1905. Helsinki, 2009.

Описание социальных условий в 1914–1920 годах см.: Haapala P. Kun yhteiskunta hajosi.

В целом об углублении кризиса 1917 года см.: Haapala R Vuoden 1917 kriisi // Haapala P., Hoppu T. (Toim.). Sisällissodan pikkujättiläinen. S. 58–91.

Подробную историю гвардейских отрядов см.: Manninen T. Kaartit vastakkain // Itsenäistymisen vuodet. Suomi 1917–1920. O. 2. Helsinki, 1992. S. 246–396. Социологический анализ мобилизации см.: Alapuro R. State and Revolution in Finland. Ch. 7–9.

Manninen T. Kaartit vastakkain.

Mawdsley Е. The Russian Civil War. London, 2000. R 16–30.

Бои за Тампере описываются в: Норри Г., Haapala Р. (Ed.). Tampere 1918. P. 44–147; Roselius A ., Tikka M. Taistelujen jälkeen välittömästi paikalla ammutut // Westerlund L. (Toim.). Sotaoloissa vuosina 1914–1922 surmansa saaneet. S. 107–114.

Paavolainen J. Poliittiset vákivaltaisuudet Suomessa 1918 I: Punainen terrori. Helsinki, 1966. S. 113.

Tikka M. Teloitetut, ammutut, murhatut // Westerlund L. (Toim.). Sotaoloissa vuosina 1914–1922 surmansa saaneet. S. 105.

О концентрационных лагерях см.: Paavolainen J. Vankileirit Suomessa 1918. Helsinki, 1971; Mäkelä P Vuosien 1917–19 Kulkutaudit, espanjantauti ja vankileiri-katastrofi. Helsinki, 2007 (о заразных заболеваниях, пандемии гриппа, последствиях гражданской войны и высокой смертности в Финляндии в конце 1910-х годов).

Paavolainen J. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 I; Idem. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II: Valkoinen terrori. Helsinki, 1967.

Roselius A. Amatöörien sota. Helsinki, 2006. S. 23–25.

Tikka M. Teloitetut, ammutut, murhatut. S. 96–108, 112–113; Leggett G. The Cheka: Lenin’s Political Police. Oxford, 1981. P. 55, 150–151; Lincoln W.B. Passage Trough Armageddon. The Russians in War and Revolution 1914–1918. Oxford, 1994. P. 50.

Tikka M. Teloitetut, ammutut, murhatut. S. 96–108.

Paavolainen J. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 I. S. 92–96.

Tikka M. Teloitetut, ammutut, murhatut. S. 85–86, 112–113.

Норри Т Historian unohtamat. S. 314; Roselius A. Amatöörien sota. S. 24–25.

Tikka M. Teloitetut, ammutut, murhatut. S. 149–155.

См.: Pipes R. The Russian Revolution 1899–1919. London, 1997. R. 170–171 .

Paavolainen J. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II. S. 58–70.

Tikka M. Teloitetut, ammutut, murhatut. S. 188–192.

Tikka М. Teloitetut, ammutut, murhatut. S. 214–217.

Tikka M. Field Courts Martial in Tampere // Hoppu T., Haapala P. (Ed.). Tampere 1918. P. 148–159.

Ibid. P. 148–160; Tikka M. Teloitetut, ammutut, murhatut. S. 114–148; Idem. Valkoisen hämärän maa? Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918–1921. Helsinki, 2006. S. 31–36.

Selén К. Sarkatakkien maa. Suojeluskuntajärjestö ja yhteiskunta 1918–1944. Helsinki, 2001. S. 40–45.

Tikka M. Valkoisen hämärän maa? S. 31–43.

Ibid. S. 173–214.

Botz G. Political Violence, its Forms and Strategies in the First Austrian Rebuplic // Mommsen W.J., Hirschfeld G. (Ed.). Social Protest, Violence & Terror in Nineteenth&Twentieth-Century Europe. Hong Kong, 1982. P. 300–305; Petersen J. Violence in Italian Fascism, 1919–1925 // Ibid. P. 275–299.

Tikka M. Valkoisen hämärän maa? S. 219–221.

Partito Nazionale Fascista. Il Gran Consiglio nei primi cinque anni dell’Era Fascista. Rome, 1927. P. xi.

См.: Gleason A. Totalitarianism. The Inner History of the Cold War. N.Y.; Oxford, 1995. P. 13–15; Gentile E. Fascism in Power: the Totalitarian Experiment // Lyttelton A. (Ed.). Liberal and Fascist Italy, 1900–1945. Oxford, 2002. P. 139–142.

См.: Guy-Grand G. La Démocratie et l’après-guerre. Paris, 1922.

Mirkine-Guetzévitch B. Les constitutions de l’Europe nouvelle. Paris, 1930. Pli.

Ibid. Р. 15.

См.: Gentile Е. Storia del partito fascista. 1919–1922. Movimento e milizia. Roma; Bari, 1989. R 741.

Mosse G.L Fallen Soldiers. Reshaping the Memory of the World Wars. N.Y.; Oxford, 1990. Ch. 8.

См.: Ledeen М. The First Duce: D’Annnunzio at Fiume. Baltimore, 1977.

См.: Gentile E. Fascismo e antifascismo. I partiti italiani fra le due guerre. Milano, 2000. P. 40–46.

Cp.: Gentile E. Storia del partito fascista. P. 146–147.

Togliatti Р. Baronie rosse // Ordine Nuovo. 1921. 5 giugno.

Turati F , Kuliscioff A. Carteggio. Torino, 1977. Vol. 5. R 469–470.

См.: Aquarone A. Violenza e consenso nel fascismo italianao // Storia contemporanea. 1979. Febbraio. P. 145–155; Lyttelton A. Fascismo e violenza: conflitto sociale e azione politica in Italia nel primo dopoguerra // Ibid. 1982. Dicember; Petersen J. Il problema della violenza nel fascismo italiano // Ibid.; Nello P. La rivoluzione fascista owero dello squadrismo nazionalrivoluzionario // Ibid.

Archivio Centrale dello Stato, Ministero del’Interiore, Direzione generale di Pubblica sicurezza, Affari generali e riservati, categoria C2, «Movimento sowersivo. Milano», цит. no: Gentile E. Storia del partito fascista. P. 20.

Cp.: Ledeen M. Italy. War as a Style of Life // Ward S. (Ed.). The War Generation. Veterans of the First World War. Port Washington (N.Y.); London, 1975. P. 104–134.

Archivio Centrale dello Stato, Ministero del’Interiore, Direzione generale di Pubblica sicurezza, Affari generali e riservati, categoria El, «Elezioni politiche. Milano», доклад полицейского комиссара Милана от 21 ноября 1919 года, цит. по: Gentile Е. Storia del partito fascista. P. 477.

См.: Ibid. P. 149–162. Об организации, методах и культуре сквадристов см.: Ibid. Ch. 7; Suzzi Valli R. The Myth of Squadrismo in the Fascist Regime // Journal of Contemporary History. 2000. April. P. 131–150; Reichardt S. Faschistische Kampfünde. Gewalt und Gemeinschaft im Italienischen Squadrismus und in der deutschen SA. Köln, 2002; Franzinelli M. Squadristi. Protagonisti e tecniche della violenza squadrista 1919–1922. Milano, 2003. О ритуалах и символах сквадризма см.: Gentile Е. The Sacralization of Politics in Fascist Italy. Cambridge (Mass.), 1996. Ch. 1.