Мауно Йокипии - Финляндия на пути к войне

Alan Bullock, Hitler. Tyrannin nousuja kukistuminen. Helsinki 1958.

Vilhelm M. Carlgren, Svensk utrikespolitik 1939–1945. Stockholm 1974.

— Varken eller. Uddevalla 1977.

— Mellan Hitler och Stalin. Uddevalla 1981.

Robert Cecil, Hitlers Decision to Invade Russia 1941. London 1975.

Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg. Band 4. Der Angriff auf die Sowjetunion. Stuttgart 1983 (lyhenne DRudZW4).

Fr.W. Deakin, The Brutal Friendship. Mussolini, Hitler and the Fall of Italian Fascism. London 1962.

V.K. Derry, The campaign of Norway. London 1952.

H. Doerr, Verbindungsoffiziere. Wehrwissenschaftliche Rundschau 1953.

K. Dönitz, Die Schlacht in Atlantik in der deutschen Strategie. Teoksessa Hillgruber (toim.), Probleme des zweiten Weltkrieges. Köln-Berlin 1967.

Dietrieh Eichholz, Geschichte der deutschen Kriegswirtschaft 1939–1945 I–II. Berlin 1969, 1985.

Max Engman — Jerker A. Eriksson, Mannen i kolboxen. John Reed och Finland. Ekenäs 1979.

Per-Olof Ekman, Meririntama. Juva 1983.

K.J. Ellila, Suomen maatalous. Oma Maa I, Helsinki 1959.

Valdemar Erfurth, Murmanin radan ongelma. Porvoo 1952.

Seikko Eskola, Yhdysvaltain lehdistöjä Suomen kriisi keväästä 1941 Pearl Harboriin. Helsinki 1973.

Ph. W. Fabry, Der Hitler-Stalin-Pakt 1939–1941. Darmstadt 1962.

Mario D. Fenyo, Hitler, Horthy and Hungary. New Haven and London 1972.

Jürgen Förster, Stalingrad. Risse im Bündnis 1942/43. Freiburg 1975.

Carl Axel Gemzell, Tysk militär planläggning under andra världskriget: fall Sverige. Scandia 2, 1975.

— Raeder, Hitler und Skandinavien. Lund 1965.

Geschichte des Grossen Vaterländischen Krieges. Bd. 1–2. Berlin 1962–1963.

Geschichte der sowjetischen Aussenpolitik. Teil I. Redaktion A.A. Gromyko, B.N. Ponomaijow u.a. Berlin 1980.

Martin Gilhert, Winston S. Churchill, VI. London 1983.

W. Girbig, Jagdgeschwader 5 — Eismeijager. Stuttgart 1976.

Helmut Greiner, Die oberste Wehrmachtfuhrung. Wiesbaden 1951.

Olof Groehler, Geschichte des Luftkrieges von 1910 bis 1970. Militärverlag des DDR. Berlin 1975.

Hans Guderian, Sotilaan muistelmat. Helsinki 1954.

Ilkka Hakalehto, Väinö Tanner, Taipumattoman tie. Helsinki 1973.

Sverre Hartman, Hvoden Finland ble med i krigen mot Sovjet i juni 1941. Norsk Militaert tidsskrift 1961.

Paul Hausser, Soldaten wie andere auch. Der Weg der Waffen-SS. Osnabrück 1966.

Vilhelm Hess, Die Eismeerfront 1941. Heidelberg 1956.

Erik Heinrichs, Mannerheim Suomen kohtaloissa 2. Helsinki 1959.

Britta Hiedanniemi, Kulttuuriin verhottua politiikkaa. Kansallissosialistisen Saksan kulttuuripropaganda Suomessa 1933–1940. Keuruu 1980.

Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940. Helsinki 1982.

Karl Hildebrand, Deutsche Aussenpolitik 1933–1945. Kalkül oder Dogma? Stuttgart 1973.

Andreas Hillgruber, Deutschland und Ungarn 1933–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 9, 1959.

— Einbau der verbündeten Arméen in die deutsche Ostfront 1941–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 10, 1960.

— Hitlers Strategie. Politik und Kriegsfuhrung 1939–1941. Frankfurt am Main 1965.

— Hitler, König Carol und Marschall Antonescu. Wiesbaden 1965.

— Der 2. Weltkrieg. Kriegsziele und Strategien der grossen Mächte. Stuttgart 1982.

Paavo Hirvikallio, Tasavallan presidentin vaalit Suomessa 1919–1950. Helsinki 1958.

P. Hirvonen, Raskaan saijan laivueet. Helsinki 1956.

Kari Hokkanen, Kyösti Kallio, talonpoikaispresidentti, (painossa) Helsinki 1986.

Âke Holmqvist, Flottans beredskap 1938–1940. Stockholm 1972.

Nikolaus Horthy, Muistelmat. Helsinki 1955.

Valter Hubatsch, «Weserübung». Die deutsche Besetzung von Dänemark und Norwegen 1940. Göttingen 1960.

G. Hümmelchen, Die deutschen Seeflieger 1935–1945. München 1976.

Matti Häikiö, Maaliskuusta maaliskuuhun. Helsinki 1976.

Pekka Kalevi Hämäläinen, Kielitaistelu Suomessa 1917–1939. Porvoo 1968.

Hermann Hölter, Die Probleme des deutsch-finnischen Koalitionkampfes. Wehrkunde 1953.

I.T. Inozemtsev, Krylatye zaSitniki Severa (Pohjolan siivekkäät puolustajat). Voenizdat. Moskva 1975.

Tuomo Itkonen, Lapin tieoloista ja — alotteista. Tornionjokilaakson vuosikiija 1978. Tornio 1979.

P.N. Ivanov, Krylja nad morem (Siivet meren yllä). Moskva 1973.

Heikki Jalanti, Suomi puristuksessa 1940–1941. Lahti 1966.

Marita Jokinen, Kaijalaisen siirtoväen korvauskysymys. SUOMAn julkaisuja 6. Hki 1982.

Mauno Jokipii, Himmlerin Suomen matka. H Ark 58, 1962.

— Panttipataljoona. (2. p.) Tapiola 1969.

— Suomen ryhtyminen jatkosotaan. Historianopettajien vuosikiija XII. 1975.

— Suomi apua etsimässä. Hist. Aikakauskiija 1976.

— Lapin välirauhan ajan tienrakennukset ja niiden suurpoliittinen tausta. Scripta Historica Vs. 224–269. Oulu 1977.

— Vuodenvaihde 1940–1941 uudessa valossa. Historiallinen Aikakauskiija 1977 s. 3-17, 77–95.

— Finland's entrance into the continuation war. Yearoook of Finnish foreign policy 1977. (myös Revue international d'Historié militaire N: o 53, 1982 englanniksi)

— Finlands väg tili fortsättningskriget. Scandia 1978 s. 76-113.

— Paasikivi Moskovassa. Ulkopolitiikka 1978.

— Saksan ja Suomen laivastoyhteistyö 1941 jatkosodan syttymiseen asti. Sotahistoriallinen Aikakauskiija 1, 1980. (lyhennettynä saks. Nordeuropa-saija 7, Greifsvwald 1982)

— Englannin konsulaariedustajien poistaminen Pohjois-Suomesta 1941. Scripta Historica VI. Oulu 1980.

— Saksan ja Suomen sotilaallinen yhteistyö 1940-41. Jatkosodan kujanjuoksu. Juva 1982.

— Ilmatoiminta Suomessa välittömästi ennen jatkosotaa. Scripta Historica VIII. Oulu 1983.

— Saksalaisten suunnitelma Hangon valtaamisesta kesäkuussa 1941. Opuscula Historica I. Jyväskylä 1984. (myös ruotsiksi, Militärhistorisk tidskrift 1985, Karlskrona 1986)

— Tiedustelu maarajoillamme välirauhan aikana. Historiallinen Aikakauskiija 1985 s. 278–282. Eino Jutikkala, Valtion Tiedotuslaitoksen historiakäsikiijoitus (1944). Jutikkalan kok., VA.

— «Ensimmäinen tasavalta» (1919–1945). Suomen poliittinen historia. 2. osa 1905–1975. Porvoo 1977.

— Omavaraiseen maatalouteen. Suomen taloushistoria 2, Helsinki 1982.

Einar W. Juva, Rudolf Walden. Porvoo 1957.

Antero Jyränki, Sotavoimien ylin päällikkyys. Vammala 1967.

— Ylipäällikkyyden luovuttamisesta. Lakimies 1970.

— Presidentti, Tutkimus valtionpäämiehen asemasta Suomessa v. 1919–1976. Porvoo 1981.

Jörg-Johannes Jäger, Die Wirtschaftliche Abhängigkeit des 1981. Dritten Reiches vom Ausland dargestellt am Beispiel der Stahlindustrie Berlin 1969.

Stig Jägerskiöld, Mannerheim 1918. Helsinki 1967.

— Fältmarsalken. Gustav Mannerheim 1939–1941. Helsingfors 1975.

— Talvisodan ylipäällikkö. Keuruu 1976.

— Marskalken av Finland. Gustav Mannerheim 1941–1944. Helsingfors 1979. (myös suom.)

— Decemviri och den svensk-finlandska unionplanen 1940–1941. HTfF 1979.

S.I. Kabanov, Na daljnih podstupah (Pitkillä etäisyyksillä). Moskva 1971.

Toivo T. Kaila, Sotasyyllisemme säätytalossa. Helsinki 1946.

N. Kaldor, The German War Economy. The Review of Economie Studies XIII (19451946).

Kallay, Nicholas, Hungarian premier. London & New York 1954.

Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensä. Helsinki 1985.

Joppe Karhunen, Sissejä linjojen taakse. Keuruu 1958.

— Blenheim-pommittajat armottomalla taivaalla. Helsinki 1979.

Veikko Karhunen, Raatteen tieltä Kostamukseen. Porvoo 1972.

— Vienan sissit. Porvoo 1976.

Pentti Karppinen, Suomalaisten saksalaisille joukoille suorittamat kuljetukset Suomen sodassa 1941–1945. Tiede ja Ase 24, 1966.

Paavo Kastari, Eroaminen ja eronpyyntö valtioneuvoston vastuusta kieltäytymisen muotoina. Lakimies 1941.

Sakari Karttunen, Ystävyys vastatuulessa. Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran myrskyinen taival 1940. Helsinki 1960.

Kullervo Kemppinen, FK-lentue. Helsinki 1959.

Kalevi Keskinen, Suomen ilmavoimien historia 1. Brewster B-239 ja Humu. Tampere 1970.

Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska, Venäläiset hävittäjät. Suomen ilmavoimien historia 7. Forssa 1977.

Oiva Ketonen, Se pyörii sittenkin. Porvoo 1976.

Kalervo Kijanen, Suomen laivasto 1918–1968. Helsinki 1968.

— Sukellushälytys. Lahti 1977.

Johan Kilien, Luftwaffe. Helsinki 1969.

Kullervo Killinen, Miekka tuppeen. Poliittinen ja sotilaallisen johdon dualismi Suomen sodissa 1939–1944. Porvoo 1983.

Pentti Kilkki, Tapahtumat II AK: n alueella. Talvisodan historia 2. Porvoo 1978.

Nils Kindberg, Det svenska frivilligflyget i Finland 1940. Aktuellt och historiskt 1957. Stockholm 1958.

Rudolf Kiszling, Bündniskrieg und Koalitionskriegflihrung am Beispiel der Mittelmächte im Ersten Weltkrieg. Wehrwissenschaftliche Rundschau 1960. Paul Klatt, Die 3. Gebirgs-Division 1939–1945. Bad Nauheim 1958.

K-G. KJietmann, Die Waffen-SS. Eine Dokumentation. Osnabrück 1965.

Ernst Klink, Deutsch-finnische Waffenbrüderschaft 1941–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 8, 1958.

— The Organization of the German Military High Command im World War II. Revue Internationale d'Histoire Militaire Nr 47, 1980.

— Die militärische Konzeption des Krieges gegen Sowjetunion. DR ud. ZW 4. Stuttgart 1983.

— Die Operätionsfuhrung (1941), DR ud ZW 4 Stuttgart 1983.

Konrad Knabe, Das Auge Dietls. Fernaufklärung am Polakreis. Leoni am Starnberger See 1978 (myös suomeksi).

Vilho Koivisto, Jäämerentien ja Liinahamarin tavarakuljetukset vaikeina vuosina. Entispäivän Petsamo. Porvoo 1970.

Arvi Korhonen, Barbarossa-suunnitelma ja Suomi. Porvoo 1961.

Keijo Korhonen, Turvallisuuden pettäessä. Suomi neuvostodiplomatiassa 1933–1939. Helsinki 1971.

— J. Korpela, Maatalous 1919–1939. Itsenäisen Suomen taloushistoriaa 1919–1950. 1967.

M.N. Kozevnikov, Komandovanie i stab WS Sovetskoj Armij v. Velikoi Otechestvennoi vojne 1941–1945. (NL ilmavoimien esikunta sodassa 1941–1945) Moskva 1977.

O. Krabbe, Danske soldater i kamp pâ 0stfronten 1941–1945. Odense 1976. Hans Peter Krosby, Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940–1941. Helsinki 1966.

— Suomen valinta 1941. Helsinki 1967.

M. Kräutler — Karl Springenschmidt, Es warçin Edelweiss (2. Geb. D.). Graz-Stuttgart, ilman painovuotta (1962).

Pertti Kuokkanen, Suomen puolueettomuus saksalaisten silmin Saksan länsioffensiivin aikana v. 1940. Historiallinen Arkisto LX Turku 1966.

Tauno Kuosa, A.F. Airo. Porvoo 1979.

G. N. Kuprianov, Jäämereltä Laatokalle. Vaasa 1984.

F. Kurowski, Seekrieg aus der Luft. Die deutsche Seeluftwaffe im zweiten Weltkrieg. Herford 1979.

Karl v. Kutzleben — Vilhelm Schröder — Jochem Brennecke, Minenschiffe 1939–1945. Herford 1974.

Volkmar Kühn, Snellboote im Einsatz 1939–1945. Stuttgart 1976.

U.A. Käkönen, Moskovassa ja Arkangelissa talvella 1941. Helsinki 1969.

Antti Laine, Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Kaijalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944. Keuruu 1982.

Kalle Lehmus, Kolme kriisiä. Tapiola 1971.

— Tuntematon Mannerheim. Helsinki 1967.

Artturi Lehtinen, «Olisiko jatkosota voitu välttää.» Helsingin Sanomat 6.12.1965.

— Sotatalous 1939–1945. Itsenäisen Suomen taloushistoriaa 1919–1950.

Hans Joachim Lorbeer, Wästmächte gegen die Sowjetunion 1939–1941. Freiburg i Br 1975.

C. Leonard Lundin, Suomi toisessa maailmansodassa. Jyväskylä 1960.